13.3.2011
Pikainen kolmen päivän visiitti tuli tehtyä kotia ja matka jatkuu. Maanantai meni pyykätessä, tiistai kavereiden ja koiran kanssa ulkoillessa ja eilinen päivä treenatessa Kuortaneella. Nyt istun taas junassa ja tuntuu, että tästä tulee aika vakio blogien kirjoittelu paikka :)Aikaakin riittää useampaan aktiviteettiin, kun uutisissakin olleet junien myöhästymiset osuivat myös tämän päivän kohdalle. Tulihan tuossa luettua pari golflehteä ja chattikin toimi hetken – kiitos VR-verkon nettiyhteyden.
Paljon sai taasen tsemppiä matkaan kodista aina juna-asemalla tapaamiin ystävällisiin ihmisiin saakka.
Ei ihmekään, että Kokkola sai VR:ltä vuoden asema 2010-tittelin, kun ihmiset henkilökunnan lisäksi ovat päivää piristäviä. Ja jos luulin, ettei hymy enää leviämmäks leviä, niin joku herrasmies vielä nosti matkalaukun avuliaasti junaan.. voipi olla, että mun 20kg bägilaukun nostaminen näytti jo melko haastavalle : )
Mieluusti vierailen lyhyenkin ajan ”helsinginkummeillani”, jotka lämpimästi jaksavat majoittaa minua matkalaukkujen kera. Vaikka Kokkolasta hyvät yhteydet onkin, niin 4-5 tunnin matkaa on tiettyihin lentoaikatauluihin haastava sijoittaa. Nyt kun en matkustamista uskaltanut jättää huomisaamuun, ettei iltapäivän lennolta Ranskaan vain myöhästy.
Seuraavan viikon kohteena on Ranskan Terre Blanche (lähellä Tourrettes), noin 60 km ajomatkan päässä Nizzasta, jonne lennetään Frankfurtin kautta. Matkaan lähden jälleen Härkösen Sohvin kanssa. Lisää kohteesta paikanpäältä. Matkaan on extra pyyhe mukana, kun säätiedot vähän enteilivät sadetta… jos Sohvikin muistaisi ottaa tällä kertaa sateenvarjon mukaan ;)
Pahus… ne aurinkolasit unohdin taas :)
Krista
Lähipelialueilla pääsee harjoittelemaan monenlaisia lyöntejä. (Krista Ontronen)
Eilinen matka sujui hyvin, vaikkakin lennon vaihdon kanssa matka tuntui ihmeellisen pitkälle. Vaihto Frankfurtissa ei onneksi myöskään vaikuttanut bägien saapumiseen, vaan saatiin suoraan hypätä vuokra-autoon ja kohti Terre Blanchea. Sohvi sai jatkaa autonkuljettajana ja tällä kertaa myös kartturina. Itse ihmettelin pimeässä hurjaa ajovauhtia (pääasiassa muitten) ja päämäärän sijaintia. Sohvi oli täällä kisassa viimevuonnakin, joten kohde tuttu. Pimeässä löydettiinkin suoraan perille ja ajoreitin varrelle oli tullut viimevuodesta lisää vain McDonalds ;)
Bonjour, missä lakanat ?
Majoituspaikkana meillä on viihtyisä ”apartamentos”, jossa on oma keittiö omille kokkauksille. Varauksen yhteydessä tilasin (ja kahteen kertaan varmistin!) meille myös petivaatteet, joita ei sitten ollutkaan, kun iltamyöhään saavuimme. Ensimmäinen yö meni päiväpeitteen päällä ja viltin alla köllötellessä… aina ei ihan luxusta ole jokainen yö, mutta innolla uudesta paikasta sekin meni nopeasti ja aamulla recepsuunista lakanatkin löytyi.
Bonjour, luxusta treenialueilla
Tänään aloitettiin treenillä ja viimevuodesta uudella harjoitusalueella. Range on kaksi kerroksinen ja reilut 250 pitkä. Rangella on hyvin mittapaaluja ja pari kohde viheriötä. Rangen yhteydessä on myös proille opetuspaikat analysaattoreineen, pukutilat ja pieni kuntosali. Rangen ympärillä löytyy myös kaksi puttiviheriötä ja kaksi chippiviheriötä. Päivä sujui nopeasti J ja treenaaminen ulkona maistuu!
Luxusta treenialueesta kertokoon se, että rangekorillinen (45 palloa) maksaa 5 euroa!
Huomenna pelaamaan ensimmäistä harkkakierrosta.
Krista
p.S. Täällä TUULEE enemmän, kuin Amerikan matkan Paa-Ko Ridgessä ;) Terkkui Soffulle!
Klubilta uudelle harjoitusalueelle on matkaa, mutta kuljetuksia on järjestetty useamman golfauton avulla. (Krista Ontronen)
Aamulla lähdettiin tutustumaan klubiin ja ilmoittautumaan päivän kierrokselle. Sohvi oli kuitenkin oikeassa siitä, että kenttä oli suljettu, koska koko yön satoi. Ja satoi aamullakin. Klubille päästyä näkyi viheriöillä olevan suuria vesilätäköitä, joten ei ihmekään, ettei kentälle päästy. Onneksi harjoitusalue sentään oli auki ja harmaan aamun jälkeen saatiinkin hyvä treenipäivä jälleen alle. Tosin, koko päivän satoi ja sataa vieläkin, kun tätä kirjoittelen. Vettä on tullut noin 26 tuntia putkeen ripotellen, mutta toiveissa on, että säätiedot pitää paikkaansa ja huomiselle kirkastuu. Toive on myös, että kentälle huomenna pääsee tutustumaan, koska tiistaina on pro-am päivä ja keskiviikkona alkaakin jo kisa.
Muutama ruotsalaistyttö ja tanskalaistyttö on jo paikalla, mutta rauhassa on saanut harjoitusalueilla mennä. Viheriöt ovat hiukan jämäkämpiä verrattuna edellis reissun Espanjan viheriöihin, mutta taitavat ainakin sateen jäljiltä pitää hyvin. Äsken Sohvi kävi läpi edellisvuoden kenttäopasta ja luetteli väylät, jotka menevät ala- ja ylämäkeen. Henkinen valmistautuminen pariin tiukkaan nousuun on tehty salitreenien lisäksi :)
Kovasti odottelen taas kentälle pääsyä, kun lyöminenkin tuntuu jokaisen treenatun päivän jälkeen paremmalle. Swingitreenit ovat täynnä oivalluksia ja harjoitusalueilla monien toistojen jälkeen homma toimii välillä erittäin hyvin..tämän tunteen, kun saa kentällekin siirrettyä niin nam nam.
Onhan täällä myös vaaleaa hiekkaa… mistä vaan kukaan ei voi olla pitämättä :)
Krista